Archive for elokuu 18th, 2010

18/08/2010

Pudonnut kuu

Toui Hasumin manganovellikokoelma Fallen Moon ilmestyi lehtipisteisiin aika tarkkaan kaksi kuukautta takaperin. Itsekin sain sen hyppysiini jo Traconissa, kun Niidel onnistui saamaan kyseisen laatumangan ilmaiseksi Suurin pätijä -tietovisan päätteeksi ja lainasi sitä ystävällisesti minulle. Lukaisinkin kokoelman läpi aika nopeasti conin jälkeen, tarkoituksenani kirjoittaa siitä jotain tänne blogiin. Tehtävä osoittautui kuitenkin yllättävän haastavaksi, koska mangasta oli yksinkertaisesti vaikea löytää yhtään mitään sanottavaa. Jos se olisi ollut edes oikeasti huono, olisin voinut kirjoittaa katkeran vihamerkinnän tai jotain muuta yhtä kehittävää. Mitäänsanomattomasta tylsyydestä on kuitenkin vaikea saada väännettyä kiinnostavaa asiaa, ja olen aika varma että jopa mäkkärin juustopurilaiset pystyvät herättämään enemmän tunteita kuin tämä manga.

Pari satunnaista tyylinäytettä (klikkaa isommaksi)

Kirjaan on koottu enkeleistä ja muuten vaan maagisista nättipojuista koostuvia lyhyitä tarinoita, joista päällimmäiseksi jää lähinnä mieleen, että kaikilla on hassut nimet. Kokoelman pointti on mitä ilmeisimmin katkeransuloisessa tunnelmoinnissa, mutta se onnistuu siinä vain paikoin ja välttävästi. Syy on ainakin osittain töksähtelevässä suomennoksessa, mutta varmasti Hasumin omissakin kertojankyvyissä olisi paranneltavaa. Poikarakkautta tarinoissa on mukana vain nimeksi, joten yhtä lailla tämä sopisi luettavaksi ihan perusshoujon/josein ystäville.

Omiksi suosikeiksini nousivatkin romantiikasta vapaat kertomukset Hell’s Hillin taikakissa ja Mosaic. Ensimmäisessä kiinalaisen kissan henki ilmestyy taikavoimia omaavan varakreivin kartanoon etsimään entistä omistajaansa, joka aikanaan hylkäsi tämän. Toisessa puolestaan seikkailee demoneita öisin vaaniva palkkionmetsästäjäkaksikko, joista toinen tosin on jättänyt taktisesti kertomatta menettäneensä kykynsä nähdä demoneita. Myös näitä kertomuksia vaivaa sama ongelma kuin koko mangaa – juuri kun tarina alkaa käydä kiinnostavaksi, se on jo ohi.

Silmälaput kiinnostaa

Oikeastaan on aika sääli, että Fallen Moon on suurimmilta osin niin valjua huttua, sillä samantyyliset tunnelmoivat lyhyet tarinat jollain goottilaishenkisellä twistillä vetoavat minuun yleensä ihan kympillä. Hasumin kokoelma muistuttaakin minua hieman josei-mangaka Mitsukaz Miharasta, joka lukeutuu ehdottomasti suosikkitekijöideni joukkoon. Molemmat käsittelevät lyhyiden tarinoidensa kautta kuolemaa ja menettämistä, ja hyödyntävät goottilaista kuvastoa ja lolitatyyliä joko tarinoissaan, kuvituksissaan tai molemmissa. Miharan tyyli on kuitenkin sekä piirrosten että tarinoiden osalta huomattavasti persoonallisempaa, ja jos pitää valita oikeasti hyvän tarinan ja tylsän pseudo-BL:n välillä, niin otan kyllä mieluummin sen ensimmäisen. Lienee turha toivoa Miharan tummasävyisten tarinoiden ilmestyvän Suomalaisten markettien hyllyille lähiaikoina, mutta suosittelen lämpimästi tutustumaan etenkin tämän pidempiin sarjoihin kuten DOLL ja The Embalmer. Kyllä ne aika kevyesti yhden pudonneen kuun voittavat.

Mainokset
Avainsanat: