6. luukku

My Thoughts on Yaoin joulukalenterin aiheena ovat tänä vuonna mangakat. Tänään vuorossa on Ootsuki Miu vierailevan kirjoittajan esittelemänä.

 

Mangaka: Ootsuki Miu
Kotisivut: –
Englanniksi julkaistu: Calling
Miksi: Ootsuki Miu on superihana, vaikkakin joissain piireissä vähän väärinymmärretty mangaka. Kirjoitin hänestä jo viime vuoden joulukalenterissa jotain, enkä halua jumittua toistamaan samaa levyä. Niinpä tämän vuoden esittelyn saa tehdä puolestani eräs pieni anonyyminä pysyttelevä pokemon, joka ei yleensä lue BL:ää. Tai ei ainakaan lukenut ennen kuin lainasin hänelle kokoelmistani vähän Ootsuki Miuta. Annetaan hänen siis itse kertoa:

Ootsuki Miu on sellanen mangaka että kaikki järki sanoo EI ja sydän sanoo JOO ja tasapaino- ja tukielimet sanoo OH GOD WHAT, mutta sit kuitenkin sitä huomaa palaavansa sen saman schaiban luokse joten jotain maagista siinä selkeesti on oltava. Tässä villisti nyt yritämme eritellä että mitä se jokin on, koska kaiken luonnon ja universumin lakien mukaan Ootsuki Miun pitäis olla jossain siellä Maki Murakamin kohdalla asioissa, jotka on mielenterveydelle about yhtä hyväks kuin liiman haistelu etanolin juomisen jälkeen.

Calling

Tai no siis, puhun nyt tässä siitä oleellisesta eli DINGDINGDING nestejaajolandian rajan yli ollaan loikattu niin pitkälle että voitais oikeastaan olla siltä istumalta hakemassa vaikka sen kansalaisuutta, mutta jotenkin EI HARMITA, koska Ootsuki Miu osaa jotenkin huijata lukijansa kelaamaan että ei thäshä mithään vaikka rakkauden ilot vähän muistuttaakin herkän taidehomoilun sijasta jotain Jackson Pollockin taideteosta. Yhtäkkiä sitä nimittäin vaan tajuaa että kaikki on kaunista ja mikään ei satu, kun ihmiset on vilpittömiä pellejä ja ehkä nurkasta vähän vinksahtaneita mutta se vaan lisää viehätystä. Hämmentävää kyllä sitä löytää ittensä oikeasti välittämästä siitä mitä näille apinoille tapahtuu, vaikka kenen tahansa muun käsissä samoista lähtökohdista sais aikaseks täysin kasvotonta ja geneeristä tuubaa jonka kohtalona ois istua kupolin mangakirppiksen laarissa odottamassa sitä epätoivosinta homohaukkaa jolla on conihumalassa pakottava tarve päästä eroon rahoistaan. Pienillä muutoksilla peruskaavaan saa aikaan yllättävän tehokkaita ja ennen kaikkea realistisia transitioita, joista jää etäisen hölmistynyt mutta salaa ilahtunu fiilis kun pahimmat pelot stereotypioiden suhteen ei täysin käynykään toteen odotetulla tavalla.

Calling

Kitty’s melancholy

Piirtotyyli tietysti joko saa ahdistumaan kippuralle kilometrin mittasilla ripsillä ja täysin omaa elämäänsä elävillä kampauksilla, tai sitten ne aiheuttaa palavaa tarvetta ostaa jotain Men’s Spideriä koska liukuvärjätyissä hiuksissa ja trendikkäissä homoheitoissa ei ikinä voi olla mitään vikaa. Ootsuki Miun kanssa operoidaan jossain niin syvällä ns. guilty pleasure -akselilla että ei ees hävetä, joko nappaa tai sit ei nappaa yhtään mutta jos napatinap kuitenkin niin voi heittää kaikki estot nurkkaan ja nähdä tähtiä vaikka se nestejaajo nyt itsessään tuottais ajatuksena vaan tuskaa paatissa. Ootsuki Miu onkin yks iso vitun ninja joka huijaa lukijansa kelaamaan että hei mitäs kummallista tässä nyt on että siellä joku iso mies vetistelee, kerrankos sitä voidaan kirakirat silmissä panna villisti ja jälkikäteen ostella yhdessä koiranpentuja, NORMIMENOA HEI. Ootsuki Miu on hieno koska takaraivossa haahuilee tieto siitä että EI NYT SAATANAN SAATANA mut sit kuitenkaan ei pysty/jaksa/halua välittää siitä mitä mahdollisesti kertoo itsestä se että jokin tällanen voi saada niin hyvälle tuulelle, koska onnelliset ihmiset on kivoja ja jos sitä pitää hävetä ni hävetkää sit vaikka mummoonne.

Jep jep, paremmin en olisi itse osannut sanoa. Toivottavasti kaikilla on hauska itsenäisyyspäivä bögarnas valsin tai muun yhtä homon merkeissä!

Avainsanat:

3 Responses to “6. luukku”

  1. Tuo oli osuvasti ilmaistu. Tosin omat Ootsuki Miu -kokemukseni päättyvät yleensä pään hakkaamiseen seinään ja hysteeriseen kirkumiseen ”MIKSI MINÄ LUIN TÄMÄN EN YMMÄRRÄ VOINKO KUOLLA NYT KIITOS MOI”

    Sit luen kuitenkin lisää sitten, ku oon unohtanu miten paljon kärsimystä edellinen kerta aiheutti.

Trackbacks

Vastaa käyttäjälle Wolf Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s