Tervetuloa My Thoughts on Yaoin joulukalenteriin! Tänä vuonna aiheena ovat doujinshit, joita minulle on vuosien varrella kertynyt hyllyyni.
Fandom: Toward the Terra
Paritus: Serge/Matsuka
Circle: DEVILS2004/ Yahiro Kohriyama
Doujinshi: Sentakusuru moncheri/ Choix de mon chéri
Juoni: Doujinshi koostuu muutamasta lyhyestä hupailusta ja yhdestä vähän pidemmästä ja vakavammasta tarinasta, joissa seikkailevat siis Keith, tämän luottomiehet Serge ja Matsuka sekä vähän myös kaikkien suosikkishota Shiroe. Serge on siitä mielenkiintoinen hahmo, että hänet on lainattu Terran animeversioon suoraan Keiko Takemiyan Kaze to ki no uta -mangasta. Animeversiossa Sergestä myös tulee yksi Matsukan harvoista ystävistä.
Aluksi mennään ihan puhtaasti crack-huumorin puolelle. Kiva otsapanta, Keith.
Sitten seuraa lyhäri Matsukan yli-innokkaista kahvintarjoiluyrityksistä…
…jotka päättyvät aika jännittävästi.
Sitten seuraa seikkaperäinen selostus hahmojen hankalista romanssikuvioista: Serge pitää Matsukasta, mutta tämä on rakastunut Keithiin, joka puolestaan haikailee Shiroen perään. Tämä ei ehkä ihan täysin vastaa omaa käsitystäni hahmojen suhteista, mutta ei se täysin tuulestakaan temmattu ole. Mielestäni Serge ja Matsuka joka tapauksessa toimii parina juuri tällaisessa tilanteessa, jossa Keith on periaatteessa Matsukan ulottumattomissa ja lohtua löytyy sitten joltain toiselta suunnalta eli Sergeltä.
Varsinaisessa tarinassa Shiroe on syystä X edelleen hengissä, ja touhuilee jotain Keithiin liittyvää (mm. uhoaa lävistävänsä tämän sydämen). Serge ja Matsuka pitävät silmällä Shiroen toimia, mutta tämä pistää seinän matalaksi mu-voimillaan.
Jos oikein tajusin niin Matsuka haluaisi suojella Keithiä mutta Keith valitsee lopulta Shiroen. Serge sitten vähän lohduttaa Matsukaa.
Siihen malliin.
Loppuarvio: Ihan mielenkiintoisella idealla tehty doujin, ja Sergen ja Matsukan seikkailut ovat ihan söpöjä. Tuossa viimeisessä tarinassa Keithin Shiroeta jatkuvast jahtaava hahmo on vähän kummallinen, mutta ehkä sen voi antaa anteeksi kun ei tässä ole tarkoituskaan keskittyä Keithiin sen enempää. Sitä paitsi on kiva nähdä muitakin kuin superangstisia Terra-doukkareita välillä.
Vastaa